temp

Esihistoria ja ihmisen kehitys nykyihmiseksi

Perinteisesti menneisyys on jaettu esihistoriaan ja historiaan. Esihistoriaksi kutsutaan aikaa, jolta ei ole jäänyt kirjallisia lähteitä. Käsitteessä oleva etuliite ”esi” ei tee tästä ihmisen ajasta arvottomampaa kuin historiallinen aika on.

Tietomme esihistoriasta perustuvat kirjoitettujen tekstien sijaan erilaisiin esinelöytöihin, kuten kivestä, eläinten luista ja savesta tehtyihin tarvekaluihin sekä luulöytöihin. Näiden perusteella on tehty päätelmiä esimerkiksi ihmisten elintavoista, terveydestä ja ruokavaliosta. Tiedettä, joka tutkii näitä jäänteitä, kutsutaan arkeologiaksi, ja tutkijoita arkeologeiksi.

Ihmisen katsotaan kehittyneen nykyihmiseksi noin 70 000 vuotta sitten. Tällöin ihmisen kehityksessä tapahtui muutos, joka näkyi esimerkiksi siinä, että ihminen oppi puhumaan sekä alkoi luoda taidetta.Ihmisen suku on kehittynyt kuitenkin jo noin 2,5-2 miljoonaa vuotta sitten. Ihminen on käyttänyt erilaisia työkaluja, kuten nyrkki-iskureita jo kahden miljoonan vuoden ajan. Nykyihminen hyödynsi työkaluissaan kiven lisäksi myös luuta, puuta ja eläinten sarvia. Susiluolasta onkin etsitty tällaisia ihmisen kivestä tekemiä työkaluja. Luolasta on löytynyt kivi-iskoksia, mutta siitä, ovatko ne neandertalin ihmisen tekemiä vai syntyneet luonnon aikaansaannoksina ei ole varmuutta.

Siitä, keitä Susiluolan mahdolliset asukit olivat, ei ole selvyyttä. Luolan löydösten sijoittumiskerrosten ja siitepölyjen ikämääritysten perusteella on arveltu, että luolassa olisi asuttu noin 74 000-132 000 vuotta sitten. Tästä on päätelty, että siellä olisi oleskellut neandertalinihminen.

Milloin nyky-Suomen alue on asutettu?

Jos Susiluolassa on asunut neandertalilaisia, tarkoittaisi tämä sitä, että nyky-Suomen alueella olisi elänyt ihmisiä jo 100 000 vuotta sitten. Susiluolan tapaus osoittaa, miten hankalaa ihmisen varhaisten aikojen tutkiminen on. Tehtyjen löytöjen perusteella on haastavaa tehdä täysin varmoja johtopäätöksiä. Susiluolan osalta haasteet korostuvat. Luolasta ei ole löytynyt luurankojen jäänteitä, joiden avulla voitaisiin varmistaa ihmisen eläneen siellä.

Vaikka neandertalinihminen olisikin elänyt Susiluolassa jo 100 000 vuotta sitten, se ei muuta sitä, että yhtäjaksoisesti nykyisen Suomen alueella on asuttu vasta viime jääkauden jälkeen, eli noin 10 000 vuotta. Jääkaudella Suomen alue oli asumiskelvoton. Vanhimmat varmat esihistorialliset löydöt, jotka osoittavat ihmisen eläneen Suomessa on ajoitettu vuoteen 8300 eaa. (ennen ajanlaskun alkua).

Tutki: On mahdollista selvittää esimerkiksi sitä, mikä on jonkin kaupungin ensimmäinen rakennus. Sen sijaan kysymykseen ”keitä ensimmäiset suomalaiset olivat?” löytyy paljon erilaisia vastauksia.


Millaisia eri näkemyksiä ensimmäisistä suomalaisista löydät esimerkiksi internetistä. Millaiseen tietoon eri näkemykset pohjautuvat?