Johdanto

1-1 Platonin Atlantis. Piirros © Harri Istvan Mäki, 2018.
1-2 Athanasius Kircherin Atlantiksen kartta, n. 1669. Encyclopedia Britannica: Public Domain.
1-3 Vanhan Uppsalan kukkulat Ruotsissa, grafiikan vedos n. 1690-1710. Teoksesta: Erik Dahlberg, Svecia Antiqua et Hodierna, faksimile, 1983.
1-4 Satelliittikuva, Etelä-Espanja.
1-5 The Palm Exterior -hotelli, Dubai.

2-1 Kansallisarkiston (ent. Valtionarkisto) tutkijansali 26.8.1946. Kansallisarkisto. Self-published work,

2-2 Ruostunut kuplavolkkari.

2-3 Tuomiokirja 1800-luvulta Kansallisarkistossa. Kuva © Juha-Pekka Järvenpää

2-4 Aukeama Samuli Paulaharjun käsikirjoituksesta ”Kuolan lappalaisten rakennuksista”. Museovirasto.

2-5 Vanhojen asiakirjojen korjausta, Kansallisarkisto (ent.Valtionarkisto), 1937. Kansallisarkisto.

3-1 Kivikautisia kirveitä ja nuijia. Saarijärven Kivikauden kylä. Kuva © Simo Mikkonen.

3-2 Saraakallion Hirvivene, Laukaa. Alun perin venekuvaksi tarkoitettuun kuvioon on myöhemmin lisätty hirvenpäät kumpaankin päähän venettä. Kuvaaja Tiia Monto .

3-3 Aikuisen neandertalilaisen naisen kallo, Gibraltar. Natural History Museum, London. Kuva: AquilaGib.

3-4 Nykyihmisen pääkallo.

3-5 Kivikirveitä Satakunnasta. oliviinidiabaasi. Museoviraston Arkeologian esinekokoelma.

3-6 Neandertalin ihmisen ja nykyihmisen luurangot.

3-7 Tappisarvinen hirvi. Kalliomaalaus Saraakalliossa Laukaalla. Kuva: Tiia Monto.

4-1 Jousella aseistautunut naishahmo, ”Astuvan Tellervo” on Astuvansalmen kalliomaalausten todellinen harvinaisuus. Kuva: Ohto Kokko.

4-2 Lappalaiset ja porojen kiinniotto; Rennthierfang. Delius H., painaja ; Hogguér Daniel von, alkuperäisen kuvan tekijä, 1841. Kansallismuseo,

4-3 Saviastian reuna- ja kylkipaloja Suomen kivikaudelta, n. 25 + 80 kpl

4-4 Pallopontinen miekka noin vuodelta 1350-1500. Museoviraston Arkeologian esinekokoelma.

kuvatekstiin: Pallopontinen miekka Suomen kivikaudelta, noin vuodelta 1350-1500.

5-1 Linda Piekäinen © Metsän henki, grafiikan vedos, 2017.

*5-2 Saamelainen noitarumpu, Suomen lappi. Nordiska museet, Tukholma, Ruotsi. Kuva: Mats Landin,

*5-3 Saamelaisrumpu, Jens Anreas Friisin piirros ja kuvaus teoksesta Lappisk mythologi, eventyr og folkesagn (1871).

*5-4 Saamelainen ja noitarumpu. O.H. von Loden (Firenze) kuparikaiverrus Knud Leemin alkuperäisestä piirroksesta. Teoksesta ”Beskrivelse over Finnmarkens Lapper”, 1767.

5-5 Noitarummun päristin. Oslon historiallinen museo. Tekijä: Thorguds,

*5-6 Pohjolan saamelaisia laavulla todennäköisesti pohjois-Ruotsissa 1900-1920. Granbergs Nya Aktiebolag,

6-1 Ilmakuva Dubrovnikin vanhasta kaupungista. kuva: Chensiyan,

6-2 Antiikin Jerikon muurit ja kaupunki. Piirros © Harri-Istvan Mäki, 2018

6-3 Turkiksia. Saarijärven Kivikauden kylä. kuva © Simo Mikkonen

6-4 Hollantilaisen Gilliam van der Gouwenin piirros Jerikon kaupungista vuodelta 1728. Piirros kuvaa Raamatussa kerrottua Jerikon tuhoa (Joosuan kirja 6. luku) Rijksmuseum: Public Domain.

6-5 Yksityiskohta Sennedjemin hautakammiosta, kyntävä maanviljelijä. Muraali 17 x 24cm, noin 1200 eaa. The Yorck Project: 10.000 Meisterwerke der Malerei: Public Domain.

*6-6 Mesopotamian alueelta löytynyt savitaulu n. 2100-2000 eaa. Third Dynasty of Ur. Made in Lagash. The British Museum.

6-7 Egyptin hautaholveista löydetty pienoismalli, jossa mies- ja naisorjat leipovat ja panevat olutta, noin 1981-1975 eaa. The Metropolitan Museum: Public Domain.

7-1 Auringonjumala Shamash ojentaa lait kuningas Hammurabille. Louvren taidemuseo Atlas database: entry 24656, Ranska.

7-2 Nuolenpääkirjoituksella tehty sumerilainen kauppakirja noin v. 2600 eaa. Louvren taidemuseo Atlas database: entry 9619, kuva: Marie-Lan Nguyen. Public Domain.

7-3 Assyyrialaista nuolenpääkirjoitusta 31. vuosisadalta eaa. Vektorigrafiikka. Copyrighted free use

*8-1 The Babylonian Marriage Market. Edwin Longin öljyvärimaalaus vuodelta 1875. Royal Holloway College (London).

* korvaa? :Reliefi Mesopotamiasta, ns. Burney Relief noin vuodelta 1800-1750 eaa. Tekijä: Aiwok, CC BY-SA 3.0

8-2 Hammurabin ajan Babylonian kartta. Tekijä MarioM, self-published work Creative Commons.

8-3 Urin kuninkaallinen peli, noin 2600 eaa., on yksi vanhimmista tunnetuista lautapeleistä. British Museum, kuva: BabelStone.

9-1 Gizan pyramidi ja Sfinksi. Kuva: Hajor.

9-2 Kissapatsas. Hautalöytö Egyptistä, vuosilta 664–30 eaa. Metropolitan museum: Public Domain

9-3 Farao Tutankhamonin hautanaamio Kairon Egyptiläisestä museosta. Kuva: Carsten Frenzl.

9-4 Rosettan kivi, 1123 mm × 757 mm × 284 mm. vuodelta 196 eaa. British Museum. Kuva: Hans Hillewaert,

9-5 Henri Béchardin valokuva pyramidilla kiipeilijöistä vuodelta 1860-1880. Rijksmuseum: Public Domain.

10-1 Parthenonin temppeli Akropolin kukkulalla Ateenassa, Kreikassa. Kuva: Steve Swayne.

10-2 Kultainen kolikko (The Gold Aureus), jossa teksti ja kuva Caesarista. Tasavallan aika, 46 eaa. The Metropolitan Museum of Art: Public Domain

10-3 Rooman Colosseum. Kuva Jean-Pol Grandmont,

*10-4 Kreikkalainen terrakottapatsas näyttelijästä Kreikan varhaisklassiselta ajalta (Late Classical) 500-400 eaa. The Metropolitan Museum of Art: Public Domain.

10-5 Punu-kansan kasvomaski, Gabonista, Länsi-Afrikasta. Musée du quai Branly. Tekijä: Ji-Elle,

11-1 Gustave Moreau: Europa ja härkä. Maalaus, 1869. Musee Gustave Moreau, Public Domain

11-2 Europan ryöstö, Hans Bol, 1585. Rijksmuseum: Public Domain.

11-3 Minotauroksen surma. Saviruukku noin vuodelta 490-480 eaa. British Museum: Creative Commons.

11-4 Remoldus Eynhoudtsin (1626 – 1680) teos Euroopan ryöstö (De roof van Europa) Cornelis Schutin (I) aiheen mukaan. Rijksmuseum: Public Domain.

12-1 Agora eli tori antiikin Rooman aikakaudelta Ateenasta. kuva: Andreas Trepte.

12-2 Philipp Foltzin maalaus Perikleen hautajaispuhe vuodelta 1852 tai 1877. Public Domain.

12-3 Aristoteleen kasvokuva. Roomalainen kopio alkuperäisestä kreikkalaisesta teoksesta, 320 eaa. kuva: Faustyna E.., 1.0 Universal Public Domain Dedication

12-4 Ostraka for Themistocles – Karkotusäänestykseen käytettyjä ruukunpalasia. Museum of the Ancient Agora, Athens: Creative commons.

13-1 Kreikkalainen korkeakaulainen saviruukku noin vuodelta 530 eaa. The Metropolitan Museum of Art: Public Domain.

13-2 Palkintoruukku, savi, noin vuodelta 500 eaa. The Metropolitan Museum of Art: Public Domain.

13-3 Saviruukku noin vuodelta 500 eaa. The Metropolitan Museum of Art: Public Domain.

13-4 Philips Galle: Olympialaiset Zeus-jumalan patsaalla. Philips Gallen Kaiverrus vuodelta 1572 Maarten van Heemskerckin aiheen mukaan. Rijksmuseum: Public Domain.

13-5 The “Discobolus”, kiekonheittäjä. Roomalainen kopio kreikkalaisesta veistoksestan. 5. vuosisadalta jaa. Museo Nazionale Romano, Palazzo Massimo, Rooma, Italia.

13-6 Olympian lehto Ateenassa. Piirros teoksesta Pierers Universal-Lexikon, 1891.Kuva tarjoaa Uuden ajan alun käsityksen Olympiasta sisältäen monia virheellisyyksiä. Tekijä Immanuel Giel,

13-7 Helsingin olympialaiset 1952. Paavo Nurmi sytyttää olympiatulen Olympiastadionilla avajaisissa. Olympia-kuva Oy, Helsingin kaupunginmuseo.

14-1 Epidauroksen teatteri Kreikan Peloponnesoksella.

14-2 Kreikkalaisia teatterimaskeja hellenistiseltä ajalta, 1. vuosisata eaa.The Metropolitan Museum of Art: Public domain.

14-3 Arkhimedeen ruuvi. Piirros vuodelta 1908 teoksesta Chambers’s Twentieth Century Dictionary of the English Language, Rev. Thomas Davidson 1856-1923 (toim..). Public Domain.

14-4 Rafael: Ateenan koulu 1509-1510. Kuva teoksesta: The Yorck Project: 10.000 Meisterwerke der Malerei. DVD-ROM, 2002. Distributed by DIRECTMEDIA Publishing GmbH: Public Domain.

15-1 Herra (oikealla) ja hänen orjansa ns. hupitragediassa (’Phylax play’), joita esitettiin Kreikan siirtokunnissa. Saviruukku noin vuodelta 350 -340 eaa. Louvren taidemuseo: Public Domain.

15-2 Yksityiskohta kreikkalaisesta saviruukusta. Miehet punnitsemassa kauppatarvikkeita. Vuodelta 540-530 eaa. Kuvaaja: Marie-Lan Nguyen (2011) . The Metropolitan Museum of Art: Public Domain.

15-3 Kreikkalainen nuoren tytön hautakivi klassiselta ajalta noin 450-440 eaa. The Metropolitan Museum of Art: Public Domain.

*16-1 Romuluksen ja Remuksen patsas. Capitoliumin museo, Palazzo dei Conservatori, Rooma, 2. krs. Susi 100–1100-luvulta, pojat 1400-luvulta jaa. Kuva: Jean-Pol GRANDMONT.

16-2 Lempeä paimen löytää Romuluksen ja Remuksen. Karikatyyri, John Leech 1817 – 1864, London. Public Domain.

16-3 Etruskinainen, myöhäinen 4. – varhainen 3. vuosisata eaa. The Metropolitan Museum of Art: Public Domain.

16-4 Panoraamanäkymä Roomasta, Pietarinkirkosta. Kuva: Diliff.

*17-1 Hopeinen kolikko, jossa teksti ja kuva Caesarista. Tasavallan aika, 47–46 eaa. The Metropolitan Museum of Art: Public domain.

Teija huom! Tämä poistettu17-1 Vincenzo Camucci: Julius Ceasarin murha, noin 1786-1844. Rijksmuseum: Public Domain.

17-2 Hopeinen kolikko, jossa teksti ja kuva Caesarista. Tasavallan aika, 47-46 eaa. The Metropolitan Museum of Art: Public Domain.

17-3 Ludwig Gottlieb Portman: Julius Caesarin Murha, 1801. Rijksmuseum: Public Domain.

17-4 Mahdollisesti nuoren Julius Caesarin kasvokuva. Patsas Augustinuksen ajalta, noin 5 eaa. The Metropolitan Museum of Art: Public Domain.

*18-1 Giovanni Battista Tiepolo (1696-1770): Cleopatran pidot (Cleopatra’s Banquet), 1743- 1744. Public Domain.

18-2 Kreikkalainen kolikko, hopeinen tetradrakma, jossa toisella puolella Kleopatran, toisella Marcus Antoniuksen kuva, 36-33 eaa. Kuva: Sailko,

*18-3 William Wetmore Storyn veistos Kleopatrasta vuodelta 1869. The Metropolitan Museum of Art: Public domain

18-4 Marmoriveistos Egyptin Kleopatra VII:stä, noin 30-40 eaa. Altes Museum Berlin, kuva: Louis le Grand, Public Domain.

18-5 Kuvaruutukaappaus Elizabeth Taylorista, Cleopatra-elokuvan (1963) traileri. Public Domain.

19-1 Seinämaalaus sukujuhlista Pompeijin kaupungista, 1. vuosisadalta jaa. Museo Archeologico Nazionale, Napoli: Public Domain.

*19-2 Naisen hautakivi. Tuntematon tekijä. Hautakivi antiikin Rooman ajalta. Rijksmuseum, http://hdl.handle.net/10934/RM0001.COLLECT.451401. Public Domain.

19-3 Yksityiskohta Pompeijin kaupungista löytyneestä seinämaalauksesta. Phaedra ja hänen palveijansa n. 20 eaa-20 jaa. The British Museum: Creative Commons.

19-4 Aristokraattisen pojan patsas. Augustuksen ajalta 27 eaa.- 14 jaa. The Metropolitan Museum of Art: Public Domain.

20-1 Roomalaiset pojat pelaavat pallopeliä. 2. vuosisata. Louvren taidemuseo. Kuva: Marie-Lan Nguyen.

20-2 Oxyrhynkhuksen kaupungista löytynyt papyrus ajalta 75-125 jaa. kuva: Euclid, Public Domain.

20-3 Pronssiveistos nuoren pojan päästä Rooman imperiumin alkuajoilta. Tekijä Julio-Claudian, noin 50-68 jaa. The Metropolitan Museum of Art: Public Domain.

20-4 Pronssipatsas lapsesta, jolla on koira sylissään. Myöhäishellenistinen tai imperialistinen (Imperial) aika. 1. vuosisata eaa. -2. vuosisata jaa. The Metropolitan Museum of Art: Public Domain.

21-1 Kristus hoitaa verta vuotavaa naista. Yksityiskohta Marcellinuksen ja Pietarin hautaholvin seinämaalauksesta Roomasta, noin 300-350 jaa. Public Domain.

21-2 Rooman imperiumi 117 jaa. eli laajimmillaan. Ancient History Encyclopedia: Public Domain.

21-3 Vatikaanin Pietarinkirkko. Public Domain.

21-4 Roomalaisen talon lattiaa ja perustuksia myöhäisroomalaiselta ajalta. Kaivaus sijaitsee La Olmedassa Palencian kaupungin lähellä luoteis-Espanjassa.

21-5 Roomalainen maantie Tall Aqibrin’iin Syyriassa. Kuva Bernard Gagon.

22-1 Iltavalaistu Colosseum. Kuva: Diliff.

22-2 “Habinnas ja Scintilla saapuvat”. Norman Lindsayn teoskuvitusta Petronius Arbiterin kirjaan Trimalkion pidot, engl. laitos 1922: Public Domain.

22-3 Cirkus Maximus. Public Domain.

22-4 Marcus Aureliuksen pylväs. Yksityiskohta. kuva: Barosaurus Lentus.

*22-5 Pompejista löytynyt seinämaalaus, joka kuvaa varakasta naista vahataulujen ja piirtimen kanssa, n.55-79 jaa. Museo Archeologico Nazionale di Napoli, Kansallinen arkeologian museo, Napoli, Italia: Public Domain

22-6 Hagia Sofian kirkko Istanbulissa, Turkissa. Valokuva. Royalty Free Stock Photo.

4. Kirjoittajat:

Anna Veijola työskentelee historian ja yhteiskuntaopin opettajana Jyväskylän Normaalikoulussa. Hän on toiminut myös historian ja yhteiskuntatiedon pedagogiikan yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitoksessa. Annaa kiinnostaa kriittisen ajattelun taitojen kehittäminen historian opetuksessa. Oppikirjan tekemiseen häntä innosti ajatus tuottaa oppilasryhmän ja opettajan tarpeiden mukaan muokattavia aineistoja, jotka kannustavat omaan ajatteluun sekä yhdessä toimimiseen.

Matti Rautiainen toimii historian ja yhteiskuntatiedon pedagogiikan lehtorina Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitoksessa. Tätä ennen hän toimi yläkoulun ja lukion opettajana. Rautiainen on kehitellyt tutkivan oppimisen menetelmiä historian opetukseen alakoulusta korkea-asteelle. Häntä kiinnostavat erityisesti historiaan liittyvät merkitykset ja oppilaan aktiivinen rooli oppimisessa.

Simo Mikkonen on akatemiatutkijana historian ja etnologian laitoksella Jyväskylän yliopistossa. Hän on tutkijana erikoistunut 1900-luvun Venäjän ja Itä-Euroopan historiaan, mutta kiinnostunut laajasti myös historian pedagogiikan kysymyksistä. Hän on pyrkinyt rakentamaan siltoja yliopiston ja koulumaailman välille. Häntä kiinnostavat myös historian käyttö ja historian yhteiskunnalliset merkitykset.

Susanna Niiranen työskentelee yliopistotutkijana historian ja etnologian laitoksella Jyväskylän yliopistossa. Hänen erikoisalaansa on keskiajan ja uuden ajan alun historia. Hän on tutkinut näihin aikakausiin liittyen niin kansankielistymisen prosesseja kuin vallan legitimointiin liittyvää dynastista kulttuuria. Häntä kiinnostavat myös historiapolitiikka ja historiakulttuuri eli historian myöhempi käyttö sekä pedagogiset kysymykset niin koulu- kuin yliopistomaailmassa.

TEHO – TUTKIVAA JA ELÄYTYVÄÄ HISTORIAN OPETUSTA

TEHO on Jyväskylän yliopistossa toimiva historian opetuksen ja oppimisen tutkimusryhmä. Työmme perustuu historian opetuksen ja oppimisen kehittämistyölle, jota myös tutkimme. Tavoitteemme on uudistaa historian opetusta niin, että se perustuu historian taitojen (tulkinta, kriittinen ajattelu), historiallisen tiedon luonteen sekä historian merkitysten opiskelun ympärille. Näemme oppijan aktiivisena toimijana, joka kriittisen tarkastelun lisäksi luo ja tuottaa historiaa erilaisina tuotoksina sekä soveltaa tietoa elämässään. Historia onkin tärkeässä roolissa kansalaiseksi kasvamisessa. Historia avaa oman näkökulmansa siihen, mitä on olla ihminen.

Kirjoittajista Anna Veijola, Simo Mikkonen ja Matti Rautiainen kuuluvat TEHO- tutkimusryhmään
(TAKAKANNEN TEKSTI)

Miten ihmiset ovat eläneet eri aikoina?

Mistä tiedämme, kuinka he ovat eläneet?

Mikä historiassa on totta ja mikä tarua?

Millaista tietoa me jätämme tulevaisuuden historian tutkijoille?

Tässä oppikirjassa pohditaan näitä ja monia muita historiaan liittyviä kysymyksiä. Kirjan avulla matkaat paitsi historiassa eläneiden ihmisten maailmaan, myös omaasi. Historia on peili, joka auttaa meitä ymmärtämään omaa ja yhteiskuntamme toimintaa.