HAKEMISTO JA LIITTEET
1. Aineistot:
1. TARINA ATLANTIKSESTA
1 Platon. Teokset 5. Kreikan kielestä suomentaneet M. Itkonen-Kaila, A. M. Anttila & M. Tyni. Otava: Helsinki (1982).
3. ENSIMMÄISET IHMISET SUOMESSA
2 Museovirasto 2016 (http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/tutkimus/susiluola)
3 Jouni K. Kemppainen. Helsingin Sanomien Kuukausiliite 1.12.2012: “Ennen meitä Suomessa asui neandertalinihmisiä – vai asuiko?”
4. KEITÄ OLIVAT FENNIT?
4 Tacitus: Germania. Käännös latinan kielestä Tuomo Pekkanen. Yliopistopaino: Helsinki (1988).
7. HAMMURABIN LAIT
5 Hammurabin lait. Muinaisbabylonian kielestä suomentanut sekä johdannolla ja selityksillä varustanut Armas Salonen. WSOY: Helsinki (1951).
8. BABYLONIALAINEN PERHE
6 William Muss-Arnolt. “Some Babylonian Laws,” teoksessa Assyrian and Babylonian Literature: Selected Transactions, With a Critical Introduction by Robert Francis Harper. New York: D. Appleton & Company (1904), s. 445-447. Englanninkielisestä tekstistä sitaatin suomentanut S. Mikkonen.
9. PYRAMIDIT – YKSI MAAILMAN IHMEISTÄ
7 Herodotos. Historiateos I-II. Kreikan kielestä suomentanut Edv. Rein. WSOY: Porvoo (1907).
8 Oskari Mantere & Gunnar Sarva. Keskikoulun yleinen historia. Oppi- ja lukukirja keski- ja tyttökouluille sekä seminaareille. Vanha ja keskiaika. Kahdeskymmenesneljäs, muuttamaton painos. WSOY: Helsinki (1962) [1. painos vuodelta 1915], s. 16.
9 Netta Vuorinen. Egyptin hautalöytö. Ketkä todella rakensivat Gizan pyramidit. Suomen Kuvalehti 11.1.2010.
10. EUROPA SAAPUU KREETALLE
[1]0 Homeros. Ilias (14. luku). Kreikan kielestä suomentanut O. Manninen. WSOY: Porvoo (1919).
[1]1 Hesiod, The Catalogues of Women and Eoiae (fragments). Alkuperäisteksti 700-luvulta eaa. Englanninkielinen käännös Hugh G. Evelyn-White. The University of Adelaide (2014), fragmentti 19. Englannin kielestä sitaatin suomentanut M. Rautiainen.
12. ARPA RATKAISEE
12 Thukydides: Peloponnesolaissota (2. kirja, luvut 37-43). Kreikan kielestä suomentanut Emil Hårdh. Kirjapaino-Osakeyhtiö Sana: Helsinki (1912).
14. TERVE SIELU
13 Aisopoksen tarinoita, 500-luku eaa. Valikoinut ja kreikan kielestä suomentanut M. Itkonen-Kaila. Otava: Helsinki (1975).
15. ORJUUS ANTIIKIN KREIKASSA
14 Hesiod. Works and days. Alkuperäisteksti n. 750 eaa. Englanninkielinen käännös Hugh G. Evelyn-White. Loeb Classical Library (1914). Rivit 405-413. Englanninkielestä sitaatin suomentanut S. Mikkonen
15 Demosthenes. The Orations of Demosthenes Against Timocrates, Aristogiton, Aphobus etc. Alkuperäisteksti n. 350 eaa. Englanninkielinen käännös Charles Kennedy. G. Bell, (1877) s. 43. Englanninkielestä sitaatin suomentanut S. Mikkonen
16 Aristoteles. Politiikka. (Politica.) Alkuperäisteksti 330 eaa. Suomentanut A. M. Anttila. Selitykset laatinut Juha Sihvola. Teokset VIII. Gaudeamus: Helsinki (1991).
16. SUDEN KASVATTAMAT POJAT
17 Vergilius. Aeneis. Ilmestyi latinaksi n. 20 eaa. Suomentanut A. Rönty. Loki-kirjat: Helsinki, s. 35-36.
17. JULIUS CAESARIN MURHA
18 Plutarkhos. Julius Caesar. Kuuluisien miesten elämäkertoja. (Bioi parallēloi.) Ilmestyi kreikan kielellä n. 80-120 jaa. Kreikan kielestä suomentanut Kalle Suuronen. 3. painos (1. painos 1955). WSOY: Helsinki (2001), s. 263-264.
19 William Shakespeare. Julius Caesar. Suomentanut Lauri Sipari. WSOY: Helsinki (2006).
20 Adrian Goldsworthy. Caesar. Suomentanut Heikki Tiilikainen. Gummerus: Jyväskylä (2008), s. 565.
18. KLEOPATRAN NENÄ VAI KLEOPATRAN PÄÄTTÄVÄISYYS
21 Blaise Pascal, Pensées, Paris: Brunschvicg (1897), 42. (Julkaistu alun perin v.1670, suomennettu nimellä ‘Mietteitä’). Sitaatin suomentanut S. Niiranen.
22 Plutarkhos. Marcus Antonius. Kuuluisien miesten elämäkertoja (Bioi parallēloi.) Ilmestyi kreikan kielellä n. 80-120 jaa. Sitaatin suomentanut S. Niiranen Bernadotte Perrinin englannin kielisen käännöksen (1914) pohjalta.
19. PERHE ANTIIKIN ROOMASSA
23 Oliver J. Thatcher (toim.), The Library of Original Sources (Milwaukee: University Research Extension, 1901), Vol. III: The Roman World, s. 9-11. Sitaatit suomentanut S. Mikkonen.
24 Mary R. Lefkowitz and Maureen B. Fant. Woman’s life in Greece and Rome. Source Book in Translation. John Hopkins University Press (2005). Englannin kielestä tekstikatkelman Naisen anomus vapaudesta toimia ilman holhoojaa (Oxyrhynchus papyrus 1467. G) suomentanut S. Mikkonen.
20. LAPSI ANTIIKIN ROOMASSA
25 Ville Vuolanto: Vihaisen lapsen kirje roomalaisajan Egyptistä (P.Oxy. I 119), blogista https://blogs.uta.fi/trivium/2016/02/17/vihaisen-lapsen-kirje-roomalaisajan-egyptista-p-oxy-i-119/ [Luettu 9.1.2018]
21. KAIKKI TIET VIEVÄT ROOMAAN
26 Flavius Josephus. Iudaike Arkhaiologia (Juutalaisten muinaisajat). Ilmestyi kreikaksi n. vuonna 94 jaa. Sitaatin suomentanut M. Rautiainen William Whistonin vuonna 1737 tekemästä englanninkielisestä käännöksestä. Whistonin teos löytyy internetissä osoitteesta: http://www.gutenberg.org/ebooks/2848
27 Plinius nuoremman kirjeitä Trajanuksen ajan Roomasta. Alkuperäisteksti n. 110 jaa. Latinan kielestä suomentaneet T. Elo ja H. Laakkonen. SKS: Helsinki (2005).
28 Tacitus. Keisarillisen Rooman historia. Alkuperäisteksti n. 110-luvulla jaa. Latinan kielestä suomentanut I. Kajanto. WSOY: Helsinki (1997).
29 Raamattu, Markuksen evankeliumi 15: 2-15. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöönottama suomennos. Markuksen evankeliumin synty ajoitetaan n. vuoteen 70 jaa.
22. KAUPUNGIN MONET KASVOT
30 Petronius Arbiter. Trimalkion pidot. Ilmestyi noin 80 jaa. Latinan kielestä suomentanut. Edv. Linkomies. Otava: Helsinki (1988), s. 10-11.
2. Kuvalähteet:
(luvun nro – kuva nro)
1-1 Platonin Atlantis. Piirros © Harri Istvan Mäki, 2018
1-2 Athanasius Kircherin Atlantiksen kartta, n. 1669. Wikipedia Public Domain.
1-3 Vanhan Uppsalan kukkulat Ruotsissa, grafiikan vedos n. 1690-1710. Teoksesta: Erik Dahlberg, Svecia Antiqua et Hodierna, facsimile, 1983. Wikimedia Commons.
1-4 Satelliittikuva, Etelä-Espanja. Wikimedia Commons.
1-5 The Palm Exterior -hotelli, Dubai. Wikimedia Commons.
2-1 Kansallisarkiston (ent. Valtionarkisto) tutkijansali 26.8.1946.Wikimedia Commons.
2-2 Ruostunut kuplavolkkari. Wikimedia Commons
2-3 Vanha kirkonkirja Kansallisarkistossa. Kuva © Juha-Pekka Järvenpää
2-4 Vanhojen asiakirjojen korjausta, Kansallisarkisto (ent.Valtionarkisto), 1937. Wikimedia Commons
3-1 Kivikautisia kirveitä. Kuva © Simo Mikkonen
3-2 Saraakallion Hirvivene, Laukaa. Alun perin venekuvaksi tarkoitettu kuvioon on myöhemmin lisätty hirvenpäät kumpaankin päähän venettä. Kuvaaja Tiia Monto, CC BY-SA 3.0
3-3 Aikuisen neanderilaisen naisen kallo, Gibraltar. Natural History Museum, London. Wikimedia Commons
3-4 Nykyihmisen pääkallo. Wikimedia Commons
3-5 Kivikirveitä Satakunnasta. Oliivindiabaasi. Museoviraston Arkeologian esinekokoelma, Inventaarionro KM11545:1. CC BY 4.0
3-6 Neandertalin ihmisen ja nykyihmisen luurangot. Wikimedia Commons
3-7 Tappisarvinen hirvi. Kalliomaalaus Saraakalliossa Laukaalla. Kuva: Tiia Monto, CC BY-SA 3.0
4-1 Astuvansalmen Tellervo. Jousella aseistautunut naishahmo, ”Astuvan Tellervo”, on Astuvansalmen kalliomaalausten todellinen harvinaisuus. Kuva: Ohto Kokko, CC BY-SA 3.0
4-2 Lappalaiset ja porojen kiinniotto; Rennthierfang. Delius H., painaja ; Hogguér Daniel von, alkuperäisen kuvan tekijä, 1841. Kansallismuseo, CC BY 4.0
4-3 Aarno Karimo: Kumpujen-yosta, osa I, 1932, s.15
5-1 Linda Piekanen © Metsän henki, grafiikan vedos, 2017.
5-2 Saamelainen noitarumpu, Suomen lappi. Nordiska museet, Tukholma, Ruotsi. Wikimedia Commons
5-3 Saamelainen ja noitarumpu. O.H. von Loden (Firenze) kuparikaiverrus Knud Leemin alkuperäisestä piirroksesta. Teoksesta ”Beskrivelse over Finnmarkens Lapper”, 1767. Wikimedia Commons
5-4 Noitarummun päristin. Oslon historiallinen museo. Wikimedia Commons.
5-5 Pohjolan Saamelaisia laavulla todennäköisesti pohjois-Ruotsissa 1900-1920. Wikimedia Commons.
6-1 Ilmakuva Dubrovnikin vanhasta kaupungista. Wikimedia Commons.
6-2 Antiikin Jerikon muurit ja kaupunki. Piirros © Harri-Istvan Mäki, 2018
6-3 Turkiksia. Saarijärven kivikauden kylä. kuva © Simo Mikkonen
6-4 Hollantilaisen Gilliam van der Gouwenin piirros Jerikon kaupungista vuodelta 1728. Piirros kuvaa Raamatussa kerrottua Jerikon tuhoa (Joosuan kirja 6. luku) Rijksmuseum, Alankomaat. Public Domain.
6-5 Yksityiskohta Sennedjemin hautakammiosta, kyntävä maanviljelijä. Muraali 17 x 24cm, noin 1200 eaa. Wikimedia Commons.
6-6 Mesopotamian alueelta löytynyt savitaulu n. 2100-2000 eaa. The British Museum CC BY-NC-SA 4.0
6-7 Egyptin hautaholveista löydetty pienoismalli, jossa mies- ja naisorjat leipovat ja panevat olutta, noin 1981-1975 eaa. Metropolitan museum Public Domain.
7-1 Auringonjumala Shamash ojentaa lait kuningas Hammurabille. Louvren taidemuseo, Ranska. Wikipedia Common Creations.
7-2 Nuolenpääkirjoituksella tehty sumerilainen kauppakirja noin v. 2600 eaa. Louvren taidemuseo. Wikipedia Common Creations
7-3 Assyyrialaista nuolenpääkirjoitusta 31. vuosisadalta eaa. Vektorigrafiikka. Wikipedia Common Creations.
8-1 Reliefi Mesopotamiasta, ns. Burney Relief noin vuodelta 1800-1750 eaa. Wikipedia Common Creations
8-2 Hammurabin ajan Babylonian kartta. Wikipedia Common Creations
8-3 Urin kuninkaallinen peli, noin 2600 eaa., on yksi vanhimmista tunnetuista lautapeleistä. British Museum Common creations.
9-1 Gizan pyramidi ja Sfinksi. Wikimedia Common Creations.
9-2 Kissapatsas. Hautalöytö Egyptistä, vuosilta 664–30 eaa. Metropolitan museum, Public Domain
9-3 Farao Tutankhamonin hautanaamio Kairon Egyptiläisestä museosta. GNU Free Documentation License
9-4 Rosettan kivi, 1123 mm × 757 mm × 284 mm. vuodelta 196 eaa. British Museum, Wikimedia Commons.
9-5 Henri Béchardin valokuva pyramidilla kiipeilijöistä vuodelta 1860-1880. Rijksmuseum, Alankomaat. Public Domain.
10-1 Parthenonin temppeli Akropolin kukkulalla Ateenassa, Kreikassa. Kuva: Steve Swayne. Wikipedia Common Creations.
10-2 Kultainen kolikko (The Gold Aureus), jossa teksti ja kuva Caesarista. Tasavallan aika, 46 eaa. The Metropolitan Museum of Art, Public domain
10-3 Rooman Colosseum. Wikipedia Common creations. Kuva Jean-Pol Grandmont
10-4 Punu-kansan kasvomaski, Gabonista, länsi-Afrikasta. Musée du quai Branly. Wikimedia Commons.
11-1 Gustave Moreau: Europa ja härkä.Maalaus. 1869. Wikimedia Commons.
11-2 Europan ryöstö, Hans Bol, 1585. Rijksmuseum, Alankomaat. Public Domain.
11-3 Minotauroksen surma. Saviruukku noin vuodelta 490-480 eaa. British-museum Common Creations.
11-4 Remoldus Eynhoudtsin (1626 – 1680) teos Euroopan ryöstö (De roof van Europa) Cornelis Schutin (I) aiheen mukaan. Rijksmuseum, Alankomaat. Public Domain.
12-1 Agora eli tori antiikin Rooman aikakaudelta Ateenasta. Wikimedia Commons.
12-2 Philipp Foltzin maalaus Perikleen hautajaispuhe vuodelta 1852 tai 1877. Wikipedia Creative commons.
12-3 Aristoteleen kasvokuva. Roomalainen kopoi alkuperäisestä kreikkalaisesta teoksesta, 320 eaa. Wikimedia Commons.
12-4 Ostraka for Themistocles – Karkotusäänestykseen käytettyjä ruukunpalasia. Museum of the Ancient Agora, Athens, Creative commons.
13-1 Philips Gallen: Olympialaiset Zeus-jumalan patsaalla. Philips Gallen Kaiverrus vuodelta 1572 Maarten van Heemskerckin aiheen mukaan. Rijksmuseum, Alankomaat. Public domain.
13-2 Kreikkalainen korkeakaulainen saviruukku noin vuodelta 530 eaa. The Metropolitan Museum of Art. Public Domain.
13-3 Palkintoruukku, savi, noin vuodelta 500 eaa. The Metropolitan Museum of Art. Public Domain.
13-4 Saviruukku noin vuodelta 500 eaa. The Metropolitan Museum of Art. Public Domain.
13-5 Helsingin olympialaiset 1952. Paavo Nurmi sytyttää olympiatulen Olympiastadionilla avajaisissa. Olympia-kuva Oy, Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0
14-1 Epidauroksen teatteri Kreikan Peloponnesoksella. Wikimedia commons
14-2 Three hundred Aesop’s fables (Kolmesataa Aesopoksen faabelia), kuvitus sivulta 37. Townsend. Wikimedia commons.
14-3 Kreikkalaisia teatterimaskeja hellenistiseltä ajalta, 1. vuosisata eaa. The Metropolitan Museum of Art, Public domain
14-4 Arkhimedeen ruuvi. Piirros vuodelta 1908, Chambers. Wikimedia commons
14-5 Rafael: Ateenan koulu 1509-1510. The Yorck Project: 10.000 Meisterwerke der Malerei. DVD-ROM, 2002. ISBN 3936122202. Distributed by DIRECTMEDIA Publishing GmbH.
15-1 Herra (oikealla) ja hänen orjansa ns. hupitragediassa (’Phylax play’), joita esitettiin Kreikan siirtokunnissa. Saviruukku noin vuodelta 350 -340 eaa. Louvren taidemuseo, Ranska, Public domain.
15-2 Yksityiskohta kreikkalaisesta saviruukusta. Miehet punnitsemassa kauppatarvikkeita. Vuodelta 540-530 eaa.Wikimedia commons.
15-3 Kreikkalainen nuoren tytön hautakivi klassiselta ajalta noin 450-440 eaa. The Metropolitan Museum of Art, Public domain.
16-1 Romuluksen ja Remuksen patsas. Palazzo dei Conservatori, Rooma, 2. krs. Wikimedia Commons.
16-2 Lempeä paimen löytää Romuluksen ja Remuksen. Karikatyyri, John Leech 1817 – 1864, London. Public domain.
16-3 Etruskinainen, myöhäinen 4. – varhainen 3. vuosisata eaa. The Metropolitan Museum of Art, Public domain.
16-4 Panoramanäkymä Roomasta, Pietarinkirkosta. Wikimedia Commons.
17-1 Vincenzo Camucci: Julius Ceasarin murha, noin 1786-1844. Rijksmuseum, Alankomaat. Public domain.
17-2 Hopeinen kolikko, jossa teksti ja kuva Caesarista. Tasavallan aika, 47-46 eaa. The Metropolitan Museum of Art, Public domain.
17-3 Ludwig Gottlieb Portman: Julius Caesarin Murha, 1801. Rijksmuseum, Alankomaat. Public domain.
17-4 Mahdollisesti nuoren Julius Caesarin kasvokuva. Patsas Augustinuksen ajalta, noin 5 eaa. The Metropolitan Museum of Art, Public domain.
18-1 Giovanni Battista Tiepolo (1696-1770): Cleopatran pidot (Cleopatra’s Banquet), 1743- 1744. Google Art Project.
18-2 Kreikkalainen kolikko, hopeinen tetradrakma, jossa toisella puolella Kleopatran, toisella Marcus Antoniuksen kuva, 36-33 eaa. Wikimedia Commons.
18-3 Kuvaruutukaappaus Elizabeth Taylorista, Cleopatra-elokuvan (1963) traileri. Wikipedia public domain.
18-4 Marmoriveistos Egyptin Kleopatra VII:stä, noin 30-40 eaa. Wikimedia Commons.
19-1 Seinämaalaus sukujuhlista Pompeijin kaupungista, 1. vuosisadalta jaa. Museo Archeologico Nazionale, Napoli, Public Domain
19-2 Naisen hautakivi antiikin Rooman ajalta. Rijksmuseum, Alankomaat. Public Domain.
19-3 Yksityiskohta Pompeijin kaupungista löytyneestä seinämaalauksesta. Phaedra ja hänen palveijansa n. 20 eaa-20 jaa. The British Museum, Common Creations.
19-4 Aristokraattisen pojan patsas. Augustan, 27 B.C.-A.D. 14. The Metropolitan Museum of Art, Public Domain.
20-1 Roomalaiset pojat pelaavat pallopeliä. 2. vuosisata. Louvren taidemuseo. Wikipedia Creative Commons.
20-2 Pronssiveistos nuoren pojan päästä Rooman imperiumin alkuajoilta. Tekijä Julio-Claudian, noin 50-68 jaa. The Metropolitan Museum of Art, Public domain
20-3 Oxyrhynchuksen kaupungista löytynyt papyrus ajalta 75-125 jaa. Wikimedia commons.
20-4 Pronssipatsas lapsesta, jolla on koira sylissään. Myöhäishellenistinen tai imperialistinen (Imperial) aika. 1. vuosisata eaa. -2. vuosisata jaa. The Metropolitan Museum of Art, Public domain.
21-1 Kristus hoitaa verta vuotavaa naista. Yksityiskohta roomalaisen hautaholvin seinämaalauksesta, noin 300-350 jaa. Wikipedia Public domain.
21-2 Rooman imperiumi 117 jaa. eli laajimmillaan. Ancient History Encyclopedia Public Domain.
21-3 Vatikaanin Pietarinkirkko. Wikimedia commons.
21-4 Roomalaisen talon lattiaa ja perustuksiia. Lattian päällä on sijainnut ns. exedra. Osa hypokaustista on jäljellä. Kotia lämmitettiin kuumalla ilmalla, joka kiersi hypokaustin seinärakenteissa. Wikimedia Commons.
21-5 Roomalainen maantie Tall Aqibrin’iin Syyriassa. Wikimedia commons.
22-1 Iltavalaistu Colosseum. Wikimedia commons.
22-2 “Habinnas ja Scintilla saapuvat”. Norman Lindsayn teoskuvitusta Petronius Arbiterin kirjaan Trimalkionin pidot, engl. laitos 1922. Wikimedia Commons.
22-3 Sirkus Maximus. Wikimedia commons.
22-4 Marcus Aureliuksen pylväs. Yksityiskohta. Wikimedia Commons.
22-5 Hagia Sofian kirkko, Konstantinopoli, Turkki. Valokuva noin vuodelta 1897. Wikimedia commons.
3. Kannen ja esilehtien kuvat
KANSI
Aukeama Samuli Paulaharjun käsikirjoituksesta ”Kuolan lappalaisten rakennuksista”, 1914. Kansallismuseon kulttuuriympäristön rekisteriportaali. Public Domain.
Tell es-Sultanin kaivaukset Jerikossa, Israelissa. Wikimedia Commons.
Minotauroksen surma. Saviruukku noin vuodelta 490-480 eaa. British-museum Common Creations.
ESILEHDET JA JOHDANTO
Assyyrialaista nuolenpääkirjoitusta 31. vuosisadalta eaa. Vektorigrafiikka. Wikipedia Common Creations.
Eero Järnefelt: Raatajat rahanalaiset (Kaski), 1893. Öljymaalaus 131×167,5cm, Ateneumin taidemuseo, Public Domain.
4. Kirjoittajat ja TEHO -tutkimusryhmä:
Anna Veijola työskentelee historian ja yhteiskuntaopin opettajana Jyväskylän Normaalikoulussa. Hän on toiminut myös historian ja yhteiskuntatiedon pedagogiikan yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitoksessa. Annaa kiinnostaa kriittisen ajattelun taitojen kehittäminen historian opetuksessa. Oppikirjan tekemiseen häntä innosti ajatus tuottaa oppilasryhmän ja opettajan tarpeiden mukaan muokattavia aineistoja, jotka kannustavat omaan ajatteluun sekä yhdessä toimimiseen.
Matti Rautiainen toimii historian ja yhteiskuntatiedon pedagogiikan lehtorina Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitoksessa. Tätä ennen hän toimi yläkoulun ja lukion opettajana. Rautiainen on kehitellyt tutkivan oppimisen menetelmiä historian opetukseen alakoulusta korkea-asteelle. Häntä kiinnostavat erityisesti historiaan liittyvät merkitykset ja oppilaan aktiivinen rooli oppimisessa.
Simo Mikkonen on akatemiatutkijana historian ja etnologian laitoksella Jyväskylän yliopistossa. Hän on tutkijana erikoistunut 1900-luvun Venäjän ja Itä-Euroopan historiaan, mutta kiinnostunut laajasti myös historian pedagogiikan kysymyksistä. Hän on pyrkinyt rakentamaan siltoja yliopiston ja koulumaailman välille. Häntä kiinnostavat myös historian käyttö ja historian yhteiskunnalliset merkitykset.
Susanna Niiranen työskentelee yliopistotutkijana historian ja etnologian laitoksella Jyväskylän yliopistossa. Hänen erikoisalaansa on keskiajan ja uuden ajan alun historia. Hän on tutkinut näihin aikakausiin liittyen niin kansankielistymisen prosesseja kuin vallan legitimointiin liittyvää dynastista kulttuuria. Häntä kiinnostavat myös historiapolitiikka ja historiakulttuuri eli historian myöhempi käyttö sekä pedagogiset kysymykset niin koulu- kuin yliopistomaailmassa.
TEHO – TUTKIVAA JA ELÄYTYVÄÄ HISTORIAN OPETUSTA
TEHO on Jyväskylän yliopistossa toimiva historian opetuksen ja oppimisen tutkimusryhmä. Työmme perustuu historian opetuksen ja oppimisen kehittämistyölle, jota myös tutkimme. Tavoitteemme on uudistaa historian opetusta niin, että se perustuu historian taitojen (tulkinta, kriittinen ajattelu), historiallisen tiedon luonteen sekä historian merkitysten opiskelun ympärille. Näemme oppijan aktiivisena toimijana, joka kriittisen tarkastelun lisäksi luo ja tuottaa historiaa erilaisina tuotoksina sekä soveltaa tietoa elämässään. Historia onkin tärkeässä roolissa kansalaiseksi kasvamisessa. Historia avaa oman näkökulmansa siihen, mitä on olla ihminen.