Dubrovnikin vanha kaupunki, Kroatia

6. Kaupungin muurilla

Miksi vanhat kaupungit on ympäröity muurein? Miksi uudemmilla kaupungeilla ei yleensä ole muureja?

Maanviljelyksen aloittaminen noin 11 000 vuotta sitten muutti ihmisten elämää. Se mahdollisti pysyvän asutuksen syntymisen, koska ihmiset eivät olleet enää niin riippuvaisia ruuan keräämisestä ja pyytämisestä kuin aiemmin, kun he olivat saaneet ravintonsa metsistä ja vesistöistä.


piirros: Harri Istvan Mäki

Tulkitse: Tutustu oheiseen piirrokseen muinaisesta Jerikon kaupungista. Mitä päätelmiä kaupungin elämästä voit tehdä sen perusteella?

Metsästys-keräilykulttuurista maanviljelyn pariin: ihmisyhteisöjen synty

Turkiksia Saarijärven kivikauden kylässä

Kivikauden ihmiset elivät pienissä, parinkymmenen ihmisen yhteisöissä liikkuen paikasta toiseen. He saivat ravintonsa keräilemällä marjoja, kasveja, juuria, pähkinöitä ja siemeniä sekä metsästämällä ja kalastamalla. Yhteisöt olivat pieniä, sillä kullakin alueella ruokaa riitti vain pienen joukon ravinnoksi. Yhteisöjen kokoa rajoitti ruuan saatavuus sekä se, että yhteisön jäsenten piti kyetä liikkumaan.

Ihmiset oppivat viljelemään maata noin 11 000 vuotta sitten. Aluksi maanviljely oli pienimuotoista. Kesti tuhansia vuosia ennen kuin taito viljellä maata levisi ja ihmiset todella siirtyivät metsästyksestä ja keräilystä maanviljelyyn. Maanviljely kehittyi alueilla, joissa oli joki. Tällaisia jokilaaksoja olivat Niili (Egypti), Eufrat ja Tigris (Kaksoisvirtain maa eli Mesopotamia), Indus (Intia) ja Huánghé eli Keltainen joki (Kiina).

Pysyvä asutus mahdollisti turvatumman ruuan saannin. Sen myötä suuremman joukon ruokkiminen oli mahdollista. Pysyvästä asutuksesta muodostui ensin kyliä ja sitten kaupunkeja, jotka vetivät puoleensa ihmisiä myös kauempaa. Kaupunkien väestönkasvu ei kuitenkaan ollut tasaista ja varmaa, sillä tiiviissä ihmisasutuksessa pahojen kulkutautien leviäminen oli paljon tuhoisampaa kuin harvaan asutuilla alueilla.

Yksi maailman vanhimmista kaupungeista on Jeriko, joka sijaitsee nykyisen Israelin valtion itäosassa. Noin 10 000 vuotta sitten kaupungissa on asunut ilmeisesti jo yli 2000 asukasta. Tuolloin kaupungin ympärille rakennettiin ensimmäistä kertaa muuri.

Jerikon kaupungin kehitykseen sisältyy hyvin erilaisia jaksoja. Jossakin vaiheessa kaupunki on ollut jopa asumaton. Myös Raamatussa Jerikon kaupunki mainitaan useita kertoja.

Hollantilaisen Gilliam van der Gouwenin piirros Jerikon kaupungista vuodelta 1728. Piirros kuvaa Raamatussa kerrottua Jerikon tuhoa (Joosuan kirja 6. luku)

Työn eriytyminen

Maanviljely muutti ihmisten muodostamien yhteisöjen toimintaa merkittävästi. Pyyntikulttuurissa metsästys ja kalastus kuuluivat yleensä miehille, kun taas marjojen, pähkinöiden ja muiden kasvien keräily naisille. Maanviljelyssä miehet siirtyivät viljelemään maata ja naiset hoitamaan kotia ja lapsia.

Maanviljely johti myös töiden eriytymiseen. Kastelujärjestelmien rakentaminen, hoitaminen ja parantaminen vaativat erityisosaamista, jolloin yksi henkilö ei voinut enää hallita kaikkia töitä. Viljelyssä käytettävien työkalujen valmistaminen johti sepän ammatin kehittymiseen. Viljan varastoiminen ja kauppaaminen puolestaan edellytti kirjanpitoa, mikä johti kirjoitustaidon ja kirjurien ammattikunnan syntymiseen.

Yksityiskohta egyptiläisen Sennedjemin hautakammion seinämaalauksesta noin vuodelta 1200 eaa.

Maanviljelyn kehitys johti siihen, että joillakin kaupungeilla oli viljaa ja muita tuotteita enemmän kuin omassa kaupungissa kulutettiin. Lisäksi eri alueiden kaupungit keskittyivät tuottamaan eri asioita osaamisen ja maaston edellytysten mukaan. Alueet alkoivatkin käydä kauppaa tuotteillaan, jonka seurauksena osa alueista rikastui huomattavasti.

Yhteiskunnan eriarvoistuminen

Savitaulu, Mesopotamian alueelta n. 2100-2000 eaa

Kaupunkeihin syntynyt vauraus ei jakaantunut tasaisesti. Sekä valta että omaisuus kasaantuivat pienemmille ryhmille, jolla oli erityisosaamista, kuten kirjoitustaito tai sotataito. Nämä taidot keskittyivät usein samoille suvuille. Taitoja pyrittiin siirtämään sukupolvelta toiselle koulutuksen avulla. Näin syntyivät kaupunkien mahtisuvut. Joissakin kaupungeissa valta keskittyi yhdelle henkilölle ja suvulle niin, että näistä tuli kaupunkien yksinvaltiaita.

Eriarvoisuus näkyi myös kaupunkien rakenteissa. Vauraimmat perheet rakensivat itselleen suuria taloja, joissa oli paljon ylellisyysesineitä ja taidetta. Köyhempien talot puolestaan ilmestyivät kaupunkien laidoille. Ne olivat pieniä ja vieri vieressä. Kaupunkien keskustoihin rakennettiin suuria julkisia rakennuksia vallan merkeiksi. Näitä olivat hallitsijoiden palatsit ja uskonnolliset temppelit.

Pyyntikulttuureissa naisen ja miehen asema oli ollut tasa-arvoisempi, koska molemmat osallistuivat elannon hankintaan. Viljelyyn perustuvissa kulttuureissa miehen ja naisen epätasa-arvo kasvoi. Miehille keskittyivät arvokkaampina pidetyt työt. Miehen elämänpiiriin kuului yhteiskunnallinen työ ja toiminta kodin ulkopuolella. Naisen elämänpiiri oli pitkälti kodin seinien sisäpuolella.

Tutki: Vertaa Jerikon vanhan kaupungin rakennetta oman kaupunkisi tai kuntasi keskustaan. Mitä yhteistä ja erilaista havaitset?
Vertaa vanhan maanviljelyskulttuurin naisten ja miesten työnjakoa nykyiseen.

 

Egyptin hautaholveista löydetty pienoismalli, jossa mies- ja naisorjat leipovat ja panevat olutta.