Seinämaalaus Pompeijin kaupungista, 1. vuosisadalta jaa.

19. Perhe antiikin Roomassa

Onko jotain sellaista, mitä naiset tai miehet eivät nykyään saisi tai pystyisi tekemään?


Tasa-arvo on nykyisen suomalaisen yhteiskunnan peruskiviä. Etenkin sukupuolten väliseen tasa-arvoon on kiinnitetty viimeisten vuosikymmenten aikana paljon huomioita. Epätasa-arvoisen aseman taustalla on pitkä historiallinen kehitys, joka ei kuitenkaan ole suoraviivainen, sillä naisen asema on vaihdellut eri aikoina.


Aineistot

Roomalainen kahdentoista taulun laki

Taulu IV

  1. Kauhealla tavalla epämuodostunut lapsi tulee nopeasti tappaa.
  2. Jos isä myy poikansa kolmesti, poika on vapaa isästään.
  3. Kun mies on määrännyt testamentissaan rahoistaan ja omaisuudestaan, olkoon testamentti sitova. Jos hänellä ei ole perillistä, eikä hän ole tehnyt testamenttia, periköön lähin miessukulainen hänet. Jos läheistä miessukulaista ei ole, jaettakoon perintö hänen sukunsa edustajille.
  4. Jos henkilö on mielenvikainen eikä hänellä ole holhoojaa, päätösvalta ja omaisuus kuuluvat hänen lähimmille miessukulaisillaan ja hänen sukunsa edustajille.
  5. Lapsi, joka on syntynyt 10 kuukautta isänsä kuolemaan jälkeen, ei ole oikeutettu lailliseen perimykseen.

Taulu V

Naisten tulee pysyä holhouksenalaisina myös sitten, kun he ovat täysi-ikäisiä.

Taulu VI

Naimisiinmeno “käytännössä”: Jos mies ja nainen elävät yhdessä vuoden yhtäjaksoisesti, heidän katsotaan olevan naimisissa; naisella katsotaan tällöin olevan laillisesti samassa asemassa kuin hän olisi miehen tytär.

Kahdentoista taulun laki 23
Syntyajankohta: n. 450 eaa.
Kieli: latina

Laki sallii naisten, joilla on kolme tai enemmän lasta toimia omana holhoojanaan. Anomuksen on osoittanut kaikkein ylhäisimmälle prefektille Aurelia Thaisus joka myös Lollianena tunnetaan. [On olemassa lakeja] jotka sallivat naisten, joille on suotu kolme lasta, toimia ilman holhoojaa ja huolehtia taloudenhoitoon liittyvistä hankinnoista, erityisesti naisten, jotka ovat lukutaitoisia. Näin ollen, koska minulle on suotu lapsia, olen lukutaitoinen ja kykenen kirjoittamaan sujuvasti, anon teidän ylhäisyydeltänne tällä anomuksella, että saisin esteettä tehdä hankintoja kotitalouteeni liittyvissä asioissa. Rukoilen teitä säilyttämään tämän anomuksen ja uskomaan aikeideni vilpittömyyteen, ja ottamaan vastaan ikuisen kiitollisuuteni apunne johdosta. Voikaa hyvin. Aurelia Thaisus, joka myös Lollianena tunnetaan, on lähettänyt tämän anomuksen esiteltäväksi.

Naisen anomus vapaudesta toimia ilman holhoojaa 24
Syntyajankohta: 263 jaa.
Kieli: latina

Tulkitse: Millainen oli naisen, miehen ja lapsen asema antiikin Roomassa oheisten lähteiden avulla tarkasteltuna? Kun tarkastellaan naisten tai lasten asemaa menneisyydessä, millaisia asioita on hyvä ottaa tarkastelussa huomioon?

Naisen ja perheen asema tasavallan kaudella

Antiikin Rooman aika on pitkä ajanjakso. Usein on tapana jakaa ajanjakso Rooman tasavallan ajaksi (510 eaa. – 27 eaa.) ja keisarikaudeksi (27 eaa. – 395 jaa.) toisistaan eroavina hallinnollisina kausina.

Naisen ja perheen asema oli myös näinä kausina erilainen. Naisten keskinäinenkin asema vaihteli paljon. Yläluokkaisen naisen elämä oli aivan erilaista kuin tavallisen kansannaisen tai orjan asema.

Tasavallan aikana jokaisella naisella oli oma holhoojansa. Tämä tarkoitti sitä, ettei naisella ollut itsenäistä oikeutta esimerkiksi omaan omaisuuteen tai testamentin tekemiseen. Vähitellen holhooja alkoi olla kuitenkin vain muodollisuus ja esimerkiksi yksi tämän luvun alussa olleista dokumenteista kertookin siitä, miten naiselle annettiin oikeus tehdä ostoksia myös ilman holhoojaa.

Tasavallan aikana aviomiehellä oli oikeus rankaista vaimoaan, jos tämä rikkoi lakia. Miehellä oli oikeus myös päättää perheenjäsentensä kohtaloista. Tästä esimerkkejä antaa roomalainen 12 lain taulu, josta tämän luvun aineistossa esiteltiin katkelmia.

Naisen ja perheen asema keisarikaudella

Yksityiskohta Pompejin kaupungista löytyneestä seinämaalauksesta. Faidra ja hänen palvelijansa, noin. 20 eaa-20 jaa.

Tasavallan ajan lopulla naisen asema kehittyi niin, että hänen toimintamahdollisuutensa ulottuivat kodin ulkopuolelle. Keisariajalla miehellä ja naisella oli avioliitossa omat erilliset omaisuudet ja velat ja naiset tekivät itse testamenttinsa. Naiset saivat lisäksi oikeuden tehdä vapaasti maakauppoja.

Vaimon myötäjäiset, eli morsiamen perheen sulhasen perheelle antamat lahjat, jäivät puolison kuoltua tai avioerossa vaimolle. Tämä mahdollisti naiselle helpomman uudelleenavioitumisen. Rikkaille suvuille alkoi kertyä myös naisperillisille siirtyvää omaisuutta. Tämä nosti äidin suvun arvostusta.

Roomalaiset uusperheet

Aristokraattisen pojan patsas. 27 eaa – 14 jaa.

Avioerot olivat ennen kristinuskoa yleisiä. Avioliitto ja avioero nähtiin perheiden välisenä asiana, jota uskonto tai yhteiskunta ei säädellyt. Ihmisten elinikä oli myös lyhyempi kuin nykyään. Erityisesti naisten elinikää lyhensi suuri lapsivuodekuolleisuus, eli synnytyksen yhteydessä sattuneet kuolemantapaukset. Ydinperheen sijaan roomalaisissa perheissä olikin yleisesti äiti- tai isäpuolia ja sisaruksia, joilla oli vain yksi yhteinen vanhempi.

Perheestä valtion asia

Rooman keisari Augustus (Octavianus) sääti useita lakeja, joilla hän määritti perheen asemaa. Näissä laeissa säädettiin muun muassa siitä, ketkä saivat mennä keskenään naimisiin. Perheestä ja avioliitosta tuli lakien myötä valtion asia. Esimerkiksi aiemmin aviorikokset oli käsitelty perheen sisällä, mutta nyt ne saatettiin viedä oikeuteen.

Augustuksen aikana alkoi kehittyä käsitys vahvasta ydinperheestä, joskin tähän ydinperheeseen kuuluivat vanhempien ja lasten lisäksi myös naimattomat naissukulaiset ja orjat. Kristinuskon leviäminen Rooman valtakunnassa 300-luvulla vahvisti entisestään ydinperheen ajatusta, sillä kristinusko näki perheen yhteiskunnan perusyksikkönä ja suhtautui hyvin kielteisesti avioeroihin.

Tutki: Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.
Onko oma suomalainen yhteiskuntamme yhdenvertainen? – Valitse jokin ylläolevista syistä lähtökohdaksi ja tutki tilannetta. Pystyisikö esimerkiksi liikuntarajoitteinen henkilö liikkumaan koulussasi ongelmitta?