Giovanni Battista Tiepolo: Cleopatran pidot. Teos on maalattu 1743-1744.

18. Kleopatra nenä vai Kleopatran päättäväisyys?

Kuvataanko historiassa naisia ja miehiä mielestäsi eri tavalla?


Historiassa on ihmisiä, jotka kiinnostavat vuosisadasta ja -tuhannesta toiseen. Yksi näistä on Egyptin hallitsija Kleopatra. Vaiherikkaan elämän ja vallan lisäksi hänen nenänsä on saanut erityistä huomiota.


Aineistot

”Jos Kleopatran nenä olisi ollut lyhyempi, olisivat koko maailman kasvot muuttuneet.”

Mietteitä 21
Tekijä: Blaise Pascal
Syntyajankohta: 1670
Kieli: ranska

”Sillä hänen kauneutensa, kuten meille on kerrottu, ei ollut mitenkään verratonta, eikä siten häikäissyt niitä, jotka hänet näkivät. Sitä vastoin hänessä oli vastustamatonta viehätysvoimaa. Hänen olemukseensa sekoittui puheen päättäväisyyttä ja hänen luonteessaan, joka paljastui hänen käytöksessään toisia kohtaan, oli jotakin virkistävää. Myös hänen äänessään oli suloisuutta ja hänen kielensä –aivan kuin monikielinen soitin – kääntyi helposti mille tahansa kielelle hän halusi.”

Marcus Antonius. Kuuluisien miesten elämäkertoja 22
Tekijä: Plutarkhos
Syntyajankohta: n. 80-120 jaa.
Kieli: kreikka

Kreikkalainen kolikko, jossa toisella puolella on kuvattu Kleopatra, toisella puolella Marcus Antonius, 36-33 eaa.

Tulkitse: Miten oheisissa kahdessa tekstilähteessä  ja niiden alla olevassa kuvassa kuvataan Kleopatraa? Tehkää lähteiden pohjalta oma kuvaus Kleopatrasta.

Kleopatran elämä

Kleopatra syntyi Egyptin pääkaupungissa Aleksandriassa vuonna 70 tai 69 eaa. kreikkalais-makedonialaiseen Ptolemaiosten hallitsijasukuun. Koska Kleopatran isä oli farao (Ptolemaios XII), Kleopatrasta tuli vallanperijä. Hallitsijana hänestä puhutaan sekä kuningattarena että faraona.

William Wetmore Storyn veistos Kleopatrasta vuodelta 1869.

Kaksi merkittävää roomalaismiestä ihastui häneen: ensiksi Julius Caesar käydessään Aleksandriassa, ja tämän kuoltua Marcus Antonius, joka tavoitteli Rooman herruutta.

Roomalaiset eivät pitäneet Caesarin suhteesta Kleopatraan. Huhujen mukaan Caesar halusi hylätä puolisonsa Calpurnian ja ottaa vaimokseen Kleopatran, vaikka Rooman laki kielsi avioliiton ulkomaalaisen kanssa. Samalla pelättiin, että Caesar aikoi julistautua kuninkaaksi ja tehdä Roomasta monarkian, yksinvallan. Senaatin tasavaltalaiset piirit tunsivat asemansa uhatuksi. He solmivat salaliiton ja murhasivat Caesarin 44 eaa.

Kun Caesarin entinen luotettu, Marcus Antonius, matkusti tarkastamaan hallintoaluettaan vuonna 41 eaa, halusi hän tavata Kleopatran varmistuakseen tämän liittolaisuudesta. Marcus Antonius hullaantui Kleopatraan heti. Heistä tuli todelliset liittolaiset ja myös pariskunta. – Marcus Antoniuksella ja Kleopatralla oli muun muassa yhteinen laivasto.

Roomalaiset eivät katsoneet tätäkään suhdetta suopeasti. Caesarin ottopoika Octavianus (myöhemmin Augustus) julisti heille sodan ja voitti heidän laivastonsa. Juhlistaakseen Egyptin kukistumista Octavianus aikoi viedä viimeisen faraon kahleissa voitonjuhlaansa Roomaan. Säästyäkseen tältä häpeältä Kleopatra ja Marcus Antonius tekivät Egyptissä itsemurhan. Octavianus käski hävittää kaikki Kleopatraa esittävät kuvat.

Kleopatran maine

Kleopatran muisto ei kuitenkaan kadonnut, pikemminkin päinvastoin. Hän lienee yksi maailmanhistorian tunnetuimmista naisista. Silti mielikuvat hänestä ovat kaikkea muuta kuin yhdenmukaisia. Häntä on pidetty niin häikäilemättömänä vallantavoittelijana, päättömästi rakastuneena naisena kuin Egyptin etuja taitavasti ajaneena hallitsijanakin.

Kleopatrasta on säilynyt useita kuvauksia, yhtenä aineistossa esitelty historioitsija Plutarkhoksen teksti. Sen sijaan hänen todellisesta ulkomuodostaan ei varmuudella tiedetä mitään. Kirjat, elokuvat ja sarjakuvat esittävät Kleopatran myöhempien aikojen kauneusihanteita seuraten. Tällöin hänet on kuvattu egyptiläisenä, eikä kreikkalaisena.

Näyttelijä Elisabeth Taylor Kleopatrana samannimisessä elokuvassa vuodelta 1963.

Suuren menestyksen saaneessa Kleopatra-elokuvassa (1963) kuuluisa näyttelijä Elizabeth Taylor esitti elokuvassa Kleopatraa. Elizabeth Taylor oli oman aikansa kauneusihanne. Kleopatra on kuvattu epätavallisen kauniina myös toisessa 1960-luvun tunnetussa Kleopatra-teoksessa: sarjakuvassa Asterix ja Kleopatra, jossa Kleopatran nenä on kuvattu huomiota herättävänä.

Tutki: Minkälaiset olivat kauneusihanteet antiikin Kreikassa, Roomassa ja Egyptissä? Miten kuvattiin naisia, miten miehiä? Löydätkö Kleopatrasta muita kuvia?

 

 

Marmoriveistos Kleopatrasta, noin 30-40 eaa.