Epidauroksen teatteri Kreikan Peloponnesoksella

14. Terve mieli

Mitä on hyvä elämä?


Urheilun ohella myös kulttuurilla ja tieteillä oli keskeinen asema kreikkalaisten elämässä. Demokratian ja olympialaisten lisäksi kreikkalaiset nauttivat teatterista, runoudesta, musiikista ja kuvataiteesta. Taiteet kehittyivät antiikin Kreikan aikana huomattavasti, ja niillä oli tärkeä asema yhteiskunnassa.


Aineistot

Harrison Weirin kuvitusta teokseen Kolmesataa Aisopoksen faabelia. Piirros vuodelta 1867.

KILPIKONNA JA JÄNIS

”Kilpikonna ja jänis kinastelivat siitä, kumpi oli nopeampi, ja erosivat sovittuaan ensin kilpailuajasta ja -paikasta. Jänis luotti nopeuteensa eikä viitsinyt juosta vaan heittäytyi tien varteen nukkumaan. Kilpikonna tiesi oman hitautensa eikä hellittänyt; se kiirehti nukkuvan jäniksen ohi ja voitti kilpailun.”

HIIRET JA KÄRPÄT

”Hiiret ja kärpät sotivat keskenään. Kun hiiret olivat koko ajan häviöllä, ne neuvottelivat keskenään ja päättelivät syyn olevan siinä, ettei niillä ollut johtajaa. Niinpä ne valitsivat keskuudestaan päälliköt. Päälliköt halusivat erottautua muiden joukosta, valmistivat itselleen sarvet ja kiinnittivät ne päähänsä. Mutta kun taistelu jälleen alkoi, hiiret kärsivät taas tappion. Kaikki muut pelastautuivat pujahtamalla koloihinsa, mutta päälliköt eivät sarvineen mahtuneet sisään, ja niin ne joutuivat kiinni ja kärppien ruuaksi.”

RIIKINKUKKO JA KURKI

”Riikinkukko pilkkasi kurkea ja halveksi sen väriä. ”Minä pukeudun kultaan ja purppuraan”, se sanoi ”mutta sinulla ei ole siivessäsi mitään kaunista.” ”Minä laulan lähellä tähtiä ja lennän taivaan korkeuksiin”, vastasi kurki, ”mutta sinä kuljet niin kuin kukko alhaalla kanojen kanssa.”

Aisopoksen tarinoita 13
Tekijä: Aisopos
Syntyajankohta: 500-luku eaa.
Kieli: kreikka

 

Tulkitse: Kolmessa Aisopoksen eläintarinassa eläimet edustavat erilaisia ihmisiä ja ihmisen käyttäytymistä. Millaisia piirteitä ihmiseen tarinoissa liittyy? Millaista ihmistä tarinoissa arvostetaan?

Taiteiden kehittyminen

Taide on ihmisen keino käsitellä omaa sisäistä maailmaansa ja tunteita sekä kuvata yhteisön elämään liittyviä iloja ja suruja. Taiteen avulla käsitellään myös yhteisölle vaikeita asioita. Tämä kaikki näkyi erityisesti kreikkalaisessa teatterissa, joka kehittyi Dionysos-jumalan palvontamenoista ammattimaisiksi teatteriesityksiksi. Monet näytelmät, kuten Sofokleen Oidipus tai Euripideen Medeia, kuuluvat edelleen teatterien ohjelmistoon eri puolilla maailmaa.

Kreikkalaisia teatterimaskeja hellenistiseltä ajalta, 1. vuosisata eaa.

Kreikkalaisille oli olemassa kahdenlaista teatteria – komediaa ja tragediaa. Näistä ensimmäisen oli tarkoitus naurattaa ihmisiä ja jälkimmäisen koskettaa ihmisen vakavaa puolta. Tragediassa näytelmän päähenkilöille käy yleensä huonosti.

Antiikin Kreikasta tunnetaan paljon runoilijoita, myös naisia, kuten Sapfo. Tunnetuin antiikin teksti on kuitenkin Homeroksen Odysseia. Se kertoo Ithakan saaren kuninkaasta Odysseuksesta.

Odysseus lähtee Troijan sodan jälkeen kotiinpaluumatkalle, mutta joutuu kymmenen vuotta kestäneelle harharetkelle. Sen aikana hän tapaa niin yksisilmäisiä kyklooppeja (jättiläinen) kuin muita vastoinkäymisiä. Odysseuksesta tuli länsimaisen kirjallisuuden sankarin esikuva, jota muut ovat hyödyntäneet omissa teoksissaan.

Kreikkalaiset harrastivat ja kehittivät taiteita laajasti. Teatterin ja kirjallisuuden lisäksi kreikkalaisia kiinnostivat kuvanveisto, arkkitehtuuri sekä keramiikkataide, josta parhaiten säilyneitä esimerkkejä ovat erilaiset ruukut ja maljakot. Myös musiikki oli kreikkalaisille tärkeää, mutta esimerkkejä antiikin ajan kreikkalaisesta musiikista on säilynyt erittäin vähän. Tunnetuin soitin oli kielisoitin lyyra.

Tieteiden synty

Yliopistoissa tutkitaan eri asioita, jotta saataisiin luotettavaa tietoa vaikkapa avaruudesta, sairauksien parantamisesta tai menneistä ajoista. Yliopistot syntyivät Euroopassa noin 900 vuotta sitten ja arabeilla jo vähän tätä aikaisemmin. Tieteellinen ajattelu syntyi kuitenkin antiikin Kreikassa ihmettelystä ja halusta löytää vastauksia ihmettelyn myötä syntyneisiin kysymyksiin. Kreikkalaisten ryhdyttyä tutkimaan tietoa järjestelmällisesti, syntyi tieteellisen ajattelun pohja.

Arkhimedeen ruuvi. Piirros vuodelta 1908,

Kreikkalaiset olivat kiinnostuneita eri tiedonaloista, kuten matematiikasta, tähtitieteestä ja maantieteestä. Useimmat tiedemiehet toimivat useilla tieteen aloilla. Esimerkiksi Arkhimedes kehitti niin matematiikkaa kuin löysi luonnonlakeja (Arkhimedeen laki). Hän sovelsi myös tietojaan useissa keksinnöissään, joista tunnetuin on Arkhimedeen ruuvi.

Tieteen parissa toimineista naisista tunnetaan matemaatikko Hypatia Aleksandrialainen, joka vaikutti 300 jaa. Egyptin Aleksandriassa. Aleksandria oli yksi Välimeren kukoistavimmista kaupungeista, jossa myös tieteellä oli vahva asema.

Ihminen ryhtyy filosofoimaan

Kreikkalaisissa kaupungeissa oli paikkoja erilaiseen julkiseen toimintaan, urheilemista, teatteria ja politiikkaa varten. Kaupungeissa, usein agoralla tai muulla avoimella paikalla oli tilaa myös filosofointiin ja elämän peruskysymysten pohtimiseen. Vapaat miehet saattoivat käyttää aikaansa maailman olemuksen ja ihmiselämän kysymysten pohtimiseen. Mitä on hyvä elämä? Entä mitä on onnellisuus?

Tällaiset pohdinnat teki mahdolliseksi kreikkalaisten kaupunkien vauraus. Vauraus mahdollisti sen, että osa vapaista miehistä saattoi keskittyä niin kulttuurin tekemiseen kuin sen kuluttamiseen.

Sana filosofia tarkoittaa viisauden rakastamista. Kreikkalaisille se tarkoitti tieteellisen ajattelun perustaa ja keinoa hakea vastauksia ihmistä koskeviin peruskysymyksiin. Ensimmäisenä filosofina pidetään Sokratesta, joka kävi oppilaidensa kanssa keskusteluja Ateenan agoralla. Keskustelut lähtivät yksinkertaisilta vaikuttavista kysymyksistä, jotka keskustelun myötä paljastuivat hyvin monimutkaisiksi.

Tutki: Valitse jokin sinua kiinnostava kulttuurin ala tai taidemuoto, ja tutki, millainen vaikutus antiikin Kreikalla on ollut sille.

Rafaelin maalaus Ateenan koulu (1509-1510) kuvaa antiikin tunnettuja filosofeja.