Philip Gallen: Olympialaiset Zeus-jumalan patsaalla. Kaiverrus vuodelta 1572.

13. Terve ruumis

Mitä olympialaiset merkitsevät sinulle?


Maailman suurin urheilutapahtuma on neljän vuoden välein pidettävät kesäolympialaiset. Koko maailma pysähtyy seuraamaan niitä. Olympialaisten voittajat ovat lajeissaan parhaita maailmassa ja he saavat omassa maassaan kansallissankarin vastaanoton.

Niin olympialaisten kuin useiden meille tuttujen urheilulajien juuret ovat antiikin Kreikassa.


Aineistot

Saviruukku noin vuodelta 500 eaa.
Palkintoruukku, savi, noin vuodelta 500 eaa.
Kreikkalainen korkeakaulainen saviruukku noin vuodelta 530 eaa.

Tulkitse: Tarkastele oheisia ruukkuja. Mitä urheilulajeja niissä kuvataan? Mitä muita huomioita voit tehdä kuvien perusteella urheilijoista ja urheilemisesta?

Urheilun merkitys

Kreikkalaiset ihannoivat sopusuhtaista ja urheilullista vartaloa. Urheilulla oli myös läheinen suhde sotataitoon ja sotilaalta vaadittaviin ominaisuuksiin. Lisäksi urheilulla oli uskonnollinen rooli. Suuria kisoja vietettiin jumalten kunniaksi, jotka taruston mukaan harrastivat hekin urheilua.

Menestyneet urheilijat nauttivat omassa kaupunkivaltiossaan suurta kunnioitusta, koska voitot eivät tuoneet kunniaa pelkästään urheilijoille, vaan myös kotikaupungeille. Voittaja sai sankarin kotiinpaluun. Häntä juhlittiin usein eri tavoin, kuten kulkuein, juhlarunoin ja rahapalkinnoin. Parhaimmillaan urheilijan ei tarvinnut kantaa huolta tulevasta toimeentulosta, koska kaupunkivaltio takasi hänelle toimeentulon loppuelämän ajaksi.

Olympian lehto

Tunnetuimmat kisat järjestettiin Olympiassa, jossa sijaitsi ylijumala Zeuksen palvontapaikka. Tarujen mukaan jumalat olivat kisailleet toisiaan vastaan eri lajeissa, kuten Zeus ja Kronos painissa tai Apollo ja Hermes kilpajuoksussa. Tarkkaa tietoa siitä, milloin kisoja on järjestetty ei ole, mutta ainakin vuodesta 776 eaa. lähtien Olympiassa oli kisailtu.

Ympäri Kreikkaa järjestettiin paljon urheilukilpailuja, joten Olympian kisat olivat yksi muiden joukossa. Niistä tuli kuitenkin tarujen ja kisoille syntyneen maineen vuoksi erityisen arvostetut. Kisoihin saapui osallistujia kaikkialta Kreikasta. Olympian kisoista muodostui niin tärkeä osa kreikkalaisten eli helleenien kulttuuria, että kisojen ajaksi pyrittiin saamaan kaupunkivaltioiden väliset kiistat taka-alalle, jotta kaikki parhaat urheilijat voisivat osallistua kilpailuihin.

Laaja urheilun kirjo

Olympian kisoissa järjestettiin aluksi vain juoksukilpailuja yhden stadionin juoksussa. Juoksun mitta oli 600 jalkaa, joka vaihteli stadioneittain, koska jalan mitta oli eri paikoissa erilainen. 400-luvulle eaa. tultaessa Olympiassa kisattiin seuraavissa lajeissa: juoksu, ratsastus, paini, nyrkkeily, valjakkokilpailut ja pankration. Viimeksi mainittu oli vaativa kamppailulaji, jossa yhdistyivät paini ja nyrkkeily. Tämän lisäksi kilpailtiin viisiottelussa, jonka lajeja olivat kiekon- ja keihäänheitto, pituushyppy, juoksu ja paini.

Olympian lajit olivat vain osa antiikin kreikkalaisten urheilukulttuuria. Siihen kuuluivat myös kamppailulajit, joissa käytettiin aseita kuten miekkaa. Oli myös palloilulajeja, joista suosituin, harpaston, muistuttaa nykyistä rugbya. Harrastuslajeihin kuuluivat ainakin jousiammunta, uinti, soutu ja tanssi.

Viimeiset olympialaiset pidettiin Olympiassa 300-luvun lopulla jaa. Kristinuskon leviämisen myötä kisat kiellettiin niiden pakanallisuuden vuoksi. Näin yli tuhat vuotta kestänyt perinne Olympiassa loppui.

Urheiluharrastuksen uuden laajamittaisen leviämisen myötä 1800-luvulla myös olympialaiset herätettiin henkiin. Ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset pidettiin Ateenassa vuonna 1896.

Olympian henki elää olympiaperinteessä konkreettisesti siinä, että jokaisissa kisoissa sytytetään olympiatuli. Se saa alkunsa Olympiasta, jossa se sytytetään perinteisin menoin Heran temppelissä.

Tutki: Valitse joku antiikin aikainen urheilulaji ja tutki, kuinka se on muuttunut antiikin ajoista meidän aikaamme?

Helsingin olympialaiset 1952. Paavo Nurmi sytyttää olympiatulen Olympiastadionilla avajaisissa.